Joulu on taas..

Hyvin vähä lumisena kylläkin sitä vietellään, mutta noh.. Näillä mennään.

Vuosi alkaa taas olemaan lopuillaan, mukaan on mahtunut vaikka ja mitä..
Niin hyvää, kuin huonoakin, mutta onneksi kuitekin niitä hyviä asioita mahtaa olla eniten.

Viimeinen vuosi eläintehoitajana alkaa olla lopuillaan, hieman haikein fiiliksinhän tätä tulee aina mietittyä.
On tullut touhuttua kavereiden kanssa vaikka ja mitä, monia uusia tuttavuuksiakin mahtuu tähän vuoteen.
Festarikesä paras kesä!
Sain Huurteen itselleni, tiedän että meidän polku on ollut aika kivikkoinen alussa ja valitan yleensä Huurteesta muille enemmän, kuin kehun, mutta noh..
Kyllä se on silti myönnettävä, että siitä koiruudesta löytyy myös paljon hyviä puolia. Tottelevainen, iloinen hösöttäjä on pojasta kasvanut. Huomaa aina, kun omistajalla on huono olla ja änkeää syliin vaikka ei enää mikään pieni olekkaan. Toimii myös sauna seurana!

Käytiinhän tuota Iso-Syötteellä kaverini kanssa laskettelemassa. En ole itse laskenut suksilla sitten... Seitsemännen tai kahdeksannen luokan, sillä sain itselleni laudan eräältä sukulaiseltani, mutta noh.. Sen kanssa ei aina mennyt asiat ihan putkeen niin halusin nyt palata takaisin suksi aikaan. :D
Ihan hyvinhän se sujui vaikka alussa paniikin vallassa laskinkin rinteitä alas, mutta noh.. Hengissä ollaan, vielä! Sen päivän kruunasi vielä lämmin kaakao ja mahtava seura tottakai.

Ja saatiinhan me tälle joulua pieni jouluvasikkakin. :3
Kirsikka hieho päätti aamulla pyöräyttää maailmaan Manteliksi ristityn lehmä vasikan.

Manteli näyttää hyvin vihaiselta.

Ja tänään.. Tasan kaksi vuotta sitten sain maailman parhaimman joululahjan!
Kepposen.
En vaihtais päivääkään pois tämän lehmän kanssa vietetyistä hetkistä, on niin ihanan sosiaalinen ja muutenkin rauhallinen.

Tuosta pienestä pörröisestä hiehosta on nyt kasvanut hieno lypsylehmä.

Mutta nyt, tämmöisen lyhyen ja ytimekkään päivityksen myötä, Korppi toivottaa kaikille lukijoille oikein hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2016!