Tammikuun turinoita.

Hellurei,

Eilen huomasin, että ei.. Taas yksi kuukausi on mennyt vilisten ohi.
Joten aika kirjoittaa uusi päivitys, eipä tässä tammikuun aikana ole hirveesti tapahtunut, mutta enivei..

-30 asteen pakkaset päättivät näyttäytyä ja se oli liikaa meikäläisen Volvolle, jossa oli aluksi pelkkä Webasto lämmitin joka imi akun aina tyhjäksi, kun sitä koitti käyttää.. Tulihan tuo autokin kirottua pari kertaa maasta taivaaseen, kun piti jonnekkin päästä ja ei millään käyntiin.
Mutta onneksi huollossa Morris sai itselleen kauneus pilkun eli lohkolämmittimen, kyllä nyt kulkee säällä, kun säällä. ;)
Muutenhan Volvo on luotto ajokki!

Ja miun opiskelutki alkaa olla lopuillaa.. Enää on hiemn yli viikko LypsyWEB työssäoppimista täällä kotona ja sitten se olisi ohi.
Melkeen 3 vuotta opiskeltu eläintenhoitajaksi, mukaan on mahtunut kaikkee uutta ja ihmeellistä, hyvää ja huonoa, stressiä, kyyneliä ja sen semmosta..
Mutta onneksi kuitenkin tässäki mahtaa ne hyvät asiat mennä ylitse muiden.
Oon tavannu niin monia ihania ihmisiä tässä vuosien varrella ja löysin myös uuden suunnan tulevaisuudelleni, en nimittäin vielä 3 vuotta sitten osannut ajatella, että alkaisin pitämään maatilaa, mutta ensimmäinen kunnon työvuoro koulun navetassa, muutti meikäläisen mielen..

Kukapa vois vastustaa niin lojaalin eläimen, kuin lehmän, hoitamista?
Kyllä navetassa ollessa sielu lepää ja ne pahimmatkin ajatukset häviää edes muutaman tunnin ajaksi.
Onhan se henkisesti, että fyysisesti raskasta, mutta kylläpä siihenkin tottuu ja oppii kestämään kaikki vastoinkäymiset.
Kaikki lehmät on kuitenkin omia yksilöitään ja niitä hoidetaan sen mukaan, vaikka nykyäänhän monet ajattelevat Suomessakin olevan "tehotuotantoa" ja eläimiä kohdellaan huonosti ymsymsyms.
Mutta ei...

Tehotuotantoa ei ole se, että tunnet jokaisen lehmän nimeltä, tiedät niiden luonteen, onko jotain erikoista esimerkiksi vaikka vetimiä ummessa, soluttaa yms.
Meilläkin, kun eläimet kunnioittavat hoitajiaan ja hoitajat kunnioittavat eläimiään, jos jokin eläin on kipeä, se myös hoidetaan parhaan mukaan, jos tilanne vaatii, niin eläin päästetään vihreämmille laitumille, ei anneta kärsiä liian pitkään.
Ja hyvän kohtelun myötä eläimet eivät uhkaa meitä, on aina turvallinen olo liikkua lehmien keskellä parsia putsaamassa ja kuivittamassa, toki kiimainen eläin saattaa aiheuttaa härdelliä, mutta se on ohimenevää.

Mutta, jos jotain inhottaa niin sitten inhottaa, itse aion pysyä kotimaisen ruuan tuottajana ja olen ylpeä siitä, se on kuitenkin puhtainta mitä vain löytyy.

Olen avautunut, nyt.. Muutama kuva loppuun.
Korppi kuittaa, adios.

Joulu on taas..

Hyvin vähä lumisena kylläkin sitä vietellään, mutta noh.. Näillä mennään.

Vuosi alkaa taas olemaan lopuillaan, mukaan on mahtunut vaikka ja mitä..
Niin hyvää, kuin huonoakin, mutta onneksi kuitekin niitä hyviä asioita mahtaa olla eniten.

Viimeinen vuosi eläintehoitajana alkaa olla lopuillaan, hieman haikein fiiliksinhän tätä tulee aina mietittyä.
On tullut touhuttua kavereiden kanssa vaikka ja mitä, monia uusia tuttavuuksiakin mahtuu tähän vuoteen.
Festarikesä paras kesä!
Sain Huurteen itselleni, tiedän että meidän polku on ollut aika kivikkoinen alussa ja valitan yleensä Huurteesta muille enemmän, kuin kehun, mutta noh..
Kyllä se on silti myönnettävä, että siitä koiruudesta löytyy myös paljon hyviä puolia. Tottelevainen, iloinen hösöttäjä on pojasta kasvanut. Huomaa aina, kun omistajalla on huono olla ja änkeää syliin vaikka ei enää mikään pieni olekkaan. Toimii myös sauna seurana!

Käytiinhän tuota Iso-Syötteellä kaverini kanssa laskettelemassa. En ole itse laskenut suksilla sitten... Seitsemännen tai kahdeksannen luokan, sillä sain itselleni laudan eräältä sukulaiseltani, mutta noh.. Sen kanssa ei aina mennyt asiat ihan putkeen niin halusin nyt palata takaisin suksi aikaan. :D
Ihan hyvinhän se sujui vaikka alussa paniikin vallassa laskinkin rinteitä alas, mutta noh.. Hengissä ollaan, vielä! Sen päivän kruunasi vielä lämmin kaakao ja mahtava seura tottakai.

Ja saatiinhan me tälle joulua pieni jouluvasikkakin. :3
Kirsikka hieho päätti aamulla pyöräyttää maailmaan Manteliksi ristityn lehmä vasikan.

Manteli näyttää hyvin vihaiselta.

Ja tänään.. Tasan kaksi vuotta sitten sain maailman parhaimman joululahjan!
Kepposen.
En vaihtais päivääkään pois tämän lehmän kanssa vietetyistä hetkistä, on niin ihanan sosiaalinen ja muutenkin rauhallinen.

Tuosta pienestä pörröisestä hiehosta on nyt kasvanut hieno lypsylehmä.

Mutta nyt, tämmöisen lyhyen ja ytimekkään päivityksen myötä, Korppi toivottaa kaikille lukijoille oikein hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2016!

Alkaa jo riittää tämä talven synkkyys..

Heissulivei!

Kuten otsikosta voi päätellä niin alan oikeesti jo kyrsiintymään tähän talven lumettomuuteen.. xc
Kyllähän tänne kotipuolee ja Kajaaniin tuli lunta, mutta nyt se kaikki on jo melkeenpä sulanu poissa.

Mutta Posiolla lunta kyllä riitti vaikka muille jakaa!
Olin tosiaan kaverin luona kylässä viikon ajan, kun ei hirveästi tätä läsnäoloa vaativaa opiskelua ole enää jäljellä.. :D
Siellä hoijettiin lemmuja, pääsin ekaa kertaa elämässäni parsinavettaan työjelemään! Kuivittelin ja putsailin kyllä parsia enimmäkseen ja harjasin lehmiä läpi, kun en ihan vielä uskaltanut lypsimiin koskea. Mutta, ehkä sitten ensi kerralla. ;)
Ja tulipahan nähtyä taas paljon poron perkeleitä. Ihan sulosia elukoita ovat ja joidenkin elinkeino jota tulee myös kunnioittaa, mutta perhana, kun ei sitä autoa voida väistää.. xc

Mistä tiedät olevasi kaukana kotoa?

Ja tottakai myö keiteltiin taas kalloja.. Sain itselleni matkaan tällä kertaa kokonaisen ketun kallon ja oon niin haltioissani siitä. ;u;

Pienimpien kolojen putsaus pinseteillä, hampaiden kiinni liimaus ja alaleuan kokoaminen olisi vielä edessä.

Kävästiin myö myös Kuusamossa jalostuspäivillä!
Saatiin paljon uutta tietoa alkiohuuhtelusta ja alkion siirrosta. Sekä heatimesta, eli laitteesta jolla saadaan tarkemmin tietoon joidenkin lehmien kiima ajankohdat, jopa ne hiljaisetkin! On myös mahdollisuus aktiivisuuden seurantaan jolloin myös esim. utaretulehdukset voidaan havaita ajoissa. (Ei, tämä ei ole mainospuhe. )

Sain myös kuulla sellaisen mahtavan uutisen, että miun pikku Kepponen lypsi mittalypsyssä melkein 27 litraa maitoa. :3
Oon niin ylpee mun pienestä lappalaisesta. ;u; Harmi, kun teit sonnipoijjan, mutta komea se on ja niin valkoinen.. Ehkä sitten ensi kerralla saadaan siulle sukuun jatkoa lehmäsillä.

Kepponen on niin hienosti lypsylläkin.

Kepposen vasikka, jota kaikki kutsuvat ohimennen Munakkaaksi.

Ja tänään nään pitkästä aikaa miun parhaan kaverin.. :3 Pääsen antamaan joululahjasta toisen puoliskon hieman etuajassa, eli Kätyrit elokuva.
Koska.. Miksi ei? :D
Ja ehkä myö myös katotaan Dead snow ykösen suomi julkkari jonka kaveri joltai netti kirppikseltä mulle osti joululahjaksi, mutta en kuulemma ihan vielä sitä omakseni saa, kun onpahan sitten jotain mitä oottaa jouluna.. xD
Saan esittää yllättynyttä.. ;)

Mut eikait tässä sitten muuta.. Viikonloppu tosiaa kuluu taas kotinavetassa työjellessä ja lehmiä harjatessa/rapsutellessa sekä toki nyt sitten kaverini seurassa. Maanantaina olisi aika palata Kajaaniin ja tiistaina sitten pariksi tuntia koulun penkille.. On nää yritys tunnit nii kivoja.. Bleh.. Liikaa itsenäistä opiskelua.. Ei sovi miulle ei.. xc Ei ollenkaan.. Opi yhtikäs mitään.. Noh, kuha nyt näytön läpi pääsee niin kaikki on hyvin.

Mutta nyt, Korppi kuittaa!
Son moro!

This is Halloween!

Mitä Halloweenini sisältää >
Sängyllä peittoburritona makaamista, irkkareita.. Paljon irkkareita.. Ja Resident Evil maratonin.
Niin, ja toki jokaisen pienen kolahduksen säikähtämistä..
Koska olen yksin kotona viikonlopun, toisinkuin oletin, porukat päättikin viikon Levillä mökkeilyn jälkee jäädä vielä viikonlopuksi Rovaniemelle..
Noh, ei tässä mitää.. Mä kyllä selviin, on mulla kaks hurjaa vahtikoiraa!

Syyslomahan miulla kului kotona navettahommissa ja Raahessa muutaman päivän vierailulla parhaan ystäväni luona!
Käytiin lintutornilla paistaas maggaraa ja sit katottiin elokuvia ja kaveri pelasi SH: Downpouria etiäppäi.. :D Oli hauskaa, jos ei muuta. :3

Mitähän vielä tähä kuukautee kuuluu..
Komeet pakkaskelit ainakin, jos ei muuta!
Ja paljon NY-yrityksen pyörittämisen aiheuttamaa stressiä.. Jota hieman helpotti tieto siitä, että kyllä mun ja kaverin postikortit on menny kaupaks.

Muuten olo on ollu nii paljon parempi viime kuuhun verrattuna.. Suurin osa sen aikasesta paskasta fiiliksestä on kadonnu vaikka välillä edelleen tuntuu siltä, ettei ketää oikeesti vois vähempääkää kiinnostaa olla meikäläisen seurassa, mutta sekun ei ole totta niin tappelen tota negatiivisuutta vastaa suomalaisen sisukkuuden avulla.

Ja voi, että.. Aika on kulunu niin himo nopeesti..
Miun rakkaan lapinlehmänki pitäisi poikia ensimmäistä kertaa tämän tai ensi viikon puolella! :3
Toivottavasti syntyisi lehmänen niin saisi nimetä sen Mysteeriksi.. :D Koska miksi ei.. ;)
Ja jospa Kepposesta tulisi sitten hyvä lypsylehmä.. Miun "pieni sylivaavi", kun on.
Alku nyt yleensä kaikilla on vaikea, kun on kipeät ja turvonneet utareet, mutta jospa se siitä.. Muuten niin leppoisa luonteinen ihmisiä kohtaan, kun on.

Hieman sekavahkoo tekstiä, mutta älysin näin viime tipassa, että ei herranjumala, en ole vielä tämän kuun päivitystä tehnyt.

Mutta noh, jospa tästä jottai selvää nyt sais.
Ei mulla muuta, Korppi kuittaa!
Ja toivottaa vielä hyvät Halloweenit kaikille!

Hello darkness, my old friend..

Mä tiedän,
Lupasin ettei tästä blogista tuu semmosta angstipäiväkirjan tapasta, mutta eikait yksi "avautumis postaus" pahaa tee?

Mulla on nyt pitkään pyöriny mielessä kaikki maholliset synkät asiat, ja oon alkanu etäytymää kaikista ja kaikesta.
On kavereita, ja on mulla tulevaisuudenki suunnitelmat selvänä, mutta silti tuntuu niin tyhjältä.
Makaan tyyliin vaan sängyllä ja toivon, et pääsisin helvettiin täältä, tai voisin vaan kadota yms..

Oon tavallaan kadottanu kosketuksen omaan itseeni.
En enää osaa elää päivä kerrallaa, saati sitte nauttia niistä elämän pienistä iloista, ainakaan kovin pitkään.

Sosiaalisessaki kanssakäymisessä oon ottanu ihan saatanasti taas takapakkia, sulkeudun aina oman kuoreni sisään, kun pitäis hoitaa jotain asioita eteenpäin ja sitten tuleeki niin helposti väärinkäsityksiä..
Tuntuu siltä, et selitän (sönkötän ja sössötän) aina kaikkee turhaa ja sitte ne jää tonne mielen sopukoihin pyörimään ja pahentamaan fiilistä..

Sit lisätään tähän vielä se, että kuinka ulkopuoliseksi oon alkanu itteni tuntemaan.

Seki varmasti johtuu suurimmalta osalta siitä, kun en itse uskalla enää paljoa omista asioistani muille puhua, varsinkaan ääneen, vaikka tietäisinki ettei ne mua tuu arvostelee niiden takia..
Istun vaan joko sängyllä tai pöydän ääressä hiljaa ja kuuntelen, kun toiset juttelee mukavia ja tunnen kuinka ahdistus ja paniikki valtaa kehon ja mielen pikkuhiljaa.

Mutta..

Sitte on päivii jollon herään aamulla, rauha on vallannu mun kehon.
Se päivä kuluu omalla painollaan ja teen päivän "perusrutiinit" omalla tahilla, nautin siitä euphorisesta tunteesta..

Mut sitte, ku päivä kääntyy iltaa nii kaikki paska rymähtää takasin harteille ja vajoon takasin sinne mielen syvimpää ja pimeimpää osaan, haluaisin huutaa, mutta ääntä ei lähde.. Haluaisin päästä poissa, mutta joku näkymätön voima ei anna mun lähteä..

Kuulen lauseet:

"Susta ei oo mihinkään.. "

"Ne vihaa sua.."

"Sä et kuulu tänne.. "

Elokuun mietteitä..

Wobbaa..
Niin, että hei kaikille.

Näin ne helteetkin sitten rantautuivat Suomeen elokuun kunniaksi.
Ei onneksi ole kuitenkaan ihan +30 astetta niinkuin viime kesänä.. Se oli tuskaa.. xc

Tämän kesän Qstock oli ja meni.
Oli hauskaa, ja tuli nähtyä kaikki tarvittavat bändit, eturivistä vieläpä.. ;)
Apulanta, Apocalyptica ja Nightwish! ;u;

Ja tulihan tuota fiilisteltyä Mustachiakin, oli ihan jeppis settiä. :D
Ja iso kiitos parhaalle ystävälle parhaasta seurasta! <'3
Ehkä ens kesänä uusiks? ;) Jospa me sillo löydettäs hotellille ensimmäisel kerral eikä hortoiltas siellä sun täällä pitkin Oulun katuja.. x'D

Ja tulihan tuota vierailtua viimeisellä lomaviikolla koulukaverinkin luona Posiolla!
5 päivää kului aivan liian nopeasti.. Mutta kerettiin kuitenkin käydä siellä sun täällä.. Esimerkiksi Korphillassa kahvilla ja Livojärvessä uimassa ja syömässä jäätelöt.. ;)
Ja paljon valokuvaus reissujakin tuli tehtyä.. :D Illat kuluivatkin pelien parissa ja musiikkia popittaessa.
Niin ja keitettiinhän me lehmän kallo josta alaleuka lähti mukaani. ;D
Ja Morris ja Sähikäinenkin pestiin.. (Kyse on siis meikän Volvo V50 ja kaverin Passatista.
Sähikäinen oli kyllä seuraavana päivänä saman näköinen, kuin ennen pesua.. Kiitos valokuvausreissun.. :'D

Poron perkele.

Tuon reissun jälkeen alkoikin 4 viikon mittainen työssäoppiminen.
Toiseksi viimeinen sellainen.
Ensimmäinen viikko on sujunut hyvin, jos ei lasketa mukaan ensimmäisen päivän tökeryyttä.. Ja, noh.. Kyllä tänä aamunakin meinasi väsymys viedä mukanaan ja jäätävä päänsärky siihen päälle.
Lehmätkin hieman vastustelivat, mutta hengissä selvittiin..! Suomalaisella sisulla.. ;)
En enää tiedä, et onko tässä tekstissä mitää järkeä, mutta tulipahan kirjotettua.. :D

Nyt, Korppi kuittaa!
Heippodei.

Helteetön heinäkuu..

Ja niinhän se on suurimmalta osalta ollutkin.
Vasta viikko sitten oikeastaan tuli heitettyä talviturkki poissa Paltaniemellä.. Ei se vesi ollutkaan niin kylmää mitä oletin. :D

Mutta sateisista säistä huolimatta olen nauttinut ajamisen ja ratsastamisen TOPista jota suoritan koululla.
Ei ole kelit haitanneet ponien ajoa ja heppojen ratsimista.
Satoi vaikka mummoja helmat korvissa niin sitä mielellään istuu kärryille/nousee satulaan, koska niinä hetkinä saa nauttia hieman erillaisemmasta vapauden tunteesta.

Näyttökin tuli suoritettua ja siitä tuli vahva 2!
Siihen olinkin valmistautunut, mutta yllätyin, kun yhdestä arviointi kohdasta sain kolmosen.
Ei ihan maalaisjärki toiminut siinä aamu kuuden ja yhdentoista välillä niinkuin olisi pitänyt, kiitos väsymyksen ja näyttöpäivän aiheuttaman stressin.
Mutta eipä se mitään.. Läpi pääsin, se on tärkeintä. :D

Ja ylihuomenna tämä oikeastaan loppuukin.
Mitä luultavimmin tulee olemaan viimeiset kerrat nyt näinä parina päivänä, kun liikuttelen koulun poneja ja heppoja.. xc
On niiden kanssa tullut koettua kyllä kaikenlaista, hyvää ja huonoa.

Isoin kiitos kuitenkin mahtaa kuulua Viljo nimiselle suomenhevos ruunalle, joka opetti minut taas laukkaamaan.
En nimittäin ole sitten ala-asteen laukkaillut hevosilla, sillä putosin satulasta kiitolaukassa, hevosen säikähdettyä jotain ja hyvä etten jäänyt kavioiden alle.
Mutta koska siitäkin selvittiin parilla mustelmalla ja hiusmurtumilla ranteessa, nousin päättäväisenä takaisin satulaan.
Vaatihan se taas pientä totuttelua, että saa itsensä rentoutumaan, mutta nyt, kun koululla on päässyt useammin ratsimaan niin kaikki se jännittyneisyys on kadonnut.
Jospa ei kuitenkaan loppuisi tämä heppa harrastus tähän työssäoppimiseen, vaikka lypsykarjaa rupeankin hoitamaan.
Ehkä vielä joku päivä eksyn vaellus ratsastukselle.. ;)

Tähti-Viljo, pieni hevonen, mutta suuri sydän! <3

Vorelia, "Veera".

Blondi.

Kuvia osasta koulun hepoteista.

Noh, vielä olisi kesälomaa n. 3 viikkoa sitten TOPin jälkeen, ja vielä hieman yli viikko niin on aika mennä taas Qstockiin!
Nyt ei vaan ole niin hirveästi bändejä joita huvittaisi mennä katsomaan, mutta perjantaina Apulanta!
Ja lauantaina Apocalyptica sekä Nigthwish!
Ne riittävät tälle vuodelle.

Elokuussa olisikin aika sitten suunnata jälleen takaisin työssäoppimisen pariin.
Tuotantoeläimen hoitaminen ja hyvinvoinnista huolehtimine TOP jakson viimeinen pätkä alkaa, ja menen suorittamaan senkin Lambergeille. Enkä millään malttaisi odottaa.. :D
Mutta onneksi kotona on tila huolehtimassa siitä, että saa pidettyä ämmy kiintiön kunnossa TOPin alkuun asti.. ;)

Mutta eikait tässä sitten muuta, hieman tuli taas turhaa jaarittelua, mutta eikait se haittaa?
Eihän? D:
Mutta näihin aurinkoisiin kyyttökuiskaus tunnelmiin..

Korppi kuittaa ja toivottaa hyvää kesän jatkoa kaikille!
Jospa ne kunnon helteetkin sieltä vielä Suomeen rantautuisivat.
Adios!